Sendaihin paluu ei tuntunut pahalta ja blogiakin ehti tulla vähän ikävä, mutta kummasti olisin vielä viihtynyt Havaijin maisemissa. Ehkä opettelen surffaamaan kunnolla ja päädyn rantapummiksi tai lein sitojaksi Waikiki Beachille. Ja pakkohan sinne on palata, koska niitä ryhävalaita on mahdollista nähdä vain joulu-maaliskuussa. Mielestäni riittävän hyvä tekosyy.
Aallot keinuvat päässä iltaisin ja aamulla herään tikkana ylös kello kuusi, viiden tunnin unien jälkeen. Tästä oli nyt pakko raportoida, koska noin varhaisia aamuheräämisiä ei tapahdu kovin usein. Ehkä 19 tunnin aikaerolla on jotain tekemistä asian kanssa.
Suomessa taitaa megahelle jatkua ja ukkonenkin riehuu ympäri maata. Varokaahan teille kaatuvia puita ja muita pelottavia asioita. Palailen lomakuulumisten kanssa, kunhan saan kuvat (ja itseni) järjestykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti