30. kesäkuuta 2010

Kalajuttuja

Kun erään aiemman postauksen omistin kummilapsille ja muille pienille ystävilleni, tämä postaus menköön serkkupojilleni, joita kovempia kalamiehiä saa hakea.

Yksi juttu, mitä varmasti tulen kaipaamaan Japanista, on ruoka. Erityisesti kalaisa sellainen. En ole väkertänyt sushia kotona muutamaa kertaa useammin, koska tuoretta kalaa eri muodoissaan saa päivittäin parin sadan metrin päästä Ujie-lähikaupasta. Tai sitten olen yksinkertaisesti laiska.

Tiskiltä löytyy niin valmiita susheja ja makeja, perattuja ja siivutettuja fileitä kuin kokonaisia kalanlotjakkeitakin. On lohta, tonnikalaa, mustekalaa, makrillia, jättikatkarapuja, merisiiliä...mitä vain toivoa sopii. Keväällä kylmäaltaat täyttyivät ostereista. Kahdeksan jälkeen illalla kalojen hinnat Ujiessa putoavat vähintään puoleen. On tehtävä tilaa seuraavan päivän tuoreelle lastille.

Ensi alkuun raakana syötävä kala tuntui turhan eksoottiselta, ja pelkäsin että ravintoloiden liian paksuilta näyttävät tonnikala-, lohi- ja mitkä-lie-viipaleet juttuvat kurkkuun, saavat aikaan - ellei ihan psykoosia - vähintään paniikin, ja joudun sekunnin murto-osassa päättämään, annanko ylen käsilaukkuuni vai mahdollisesti vierustoverini päälle. Mutta uskottava se on, että tuore ja oikein siivutettu kala sulaa suuhun. Lisukkeena soijan ja wasabin liitto on lyömätön.

Ehkä Suomessa on sitten talven pimeinä iltoina hyvä hetki kokeilla uudestaan, millaisia rullia omin pikku kätösin saa aikaan. Harmi vain, että juuri niiden parhaimpien raaka-aineiden kotiinkuljetuksessa saattaa ilmetä ylitsepääsemättömiä esteitä. 

Kalastaminen täällä on harvojen harrastus, ja ne jotka kalastavat, tekevät sitä työkseen merellä. Olenkin saanut kuulla harrastekalastuksen vaaroista. Jokien vesi on kuulemma liian likaista, vaikka ei siltä näytäkään.

Ohessa kännykkäkameralla otettuja hätäisiä kuvia kaupasta.



Rasia, josta riittää hyvin kahdelle hengelle, maksaa kaupassa alle kymmenen euroa. Ja on varmasti tuoretta. Naapurimme kertoi, että Sendaista saa koko Japanin parhaimmat sushit. Amen to that. 

2 kommenttia:

  1. Jos kuitenkin jättäisivät ne valaat rauhaan - valaanpyynti on paitsi Japanille suuri imago-ongelma myös todella julmaa. Älykkäitä eläimiä kun ihan varmasti ovat...

    VastaaPoista
  2. Totta, niin surullista kuin se onkin. Sendaissa valaanliha ei onneksi näytä olevan suosiossa tai ei ainakaan näkyvästi esillä. Susheissa suositaan muita lajeja (jotka toivottavasti ovat kaikki ei-suojeltuja). Enkä itse ostaisi sellaista kalaa, mitä en tunnista. Asian syvällisempi spekulointi on varmasti jonkin toisen foorumin aihe, mutta toivon mukaan tilanteeseen tulee parannusta. Monet maat ja kansainväliset järjestöt ainakin yrittävät tehdä asialle jotain...

    VastaaPoista