Shinkansen, tuo japanilaisen insinöörityön taidonnäyte ja täsmällisyyden aineellistuma, kulkee 300 km:n tuntivauhtia ja on hyvin harvoin myöhässä. Jos se on myöhässä, se on myöhässä ehkä joitain sekunteja. Kyyti on tasaista ja turvallista.
Shinkansen säästää japanilaisten aikaa ja lisäksi luontoa: tämä vauhtihirmu tuottaa viidenneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna autolla taitettuun matkaan. Ja tuohan se myös jenejä Japan Railways Groupin kassaan.
Vuonna 1964 Tokion ja Osakan välisen liikennöinnin aloittanut Tōkaidō Shinkansen on maailman vilkkain luotijunalinja, jolla nykyään kuskataan noin 151 miljoonaa matkalaista vuodessa. Se on myös päässyt ennätysten kirjoihin, eikä suotta: kaikkiaan 6 miljardia ihmistä on taittanut matkaa Tōkaidō Shinkansenilla.
Junan juju on siinä, että se kulkee omia polkujaan. Tavallisia junia ei Shinkansenin reitille eksy, eikä sen raiteita ylitä myöskään tasoristeykset. Jos vastassa on vaikkapa vuori, se ei ole este, eikä edes hidaste. Silloin shinkansen sujahtaa tunneliin, ja kyytiläinen saa nieleskellä lukkoon menneet korvansa auki. Näyttää siltä, että Shinkansenia ei pysäytä mikään. Paitsi maanjäristys, joka saa sen seisahtumaan automaattisesti.
En tiedä, onko se vauhdin hurma vai veturin futuristinen muotoilu, mikä sävähdyttää. Kun Shinkansen lipuu laiturille, olen japanilaisten puolesta salaa ylpeä.
Oletko sinä matkustanut Shinkansenilla tai ehkä päässyt todistamaan sen myöhästymistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti