Havaijin hiekoilla

Vaikka blogini aihepiiri liikkuu Japanissa, en malta olla kertomatta välillä myös muusta näkemästäni ja kokemastani. Tässä tunnelmia Honolulusta, Oahun saarelta, joka on ehdottomasti yksi unohtumattomimmista paikoista, joissa olen käynyt. 

Oahu on yksi Havaijille kuuluvista kuudesta saaresta, joille kaikille on yhteistä huikeankaunis luonto. Jokaisella saarella on myös omat erityispiirteensä. Jos haluat ihastella aktiivisia tulivuoria, valitse Big Island. Jos taas kaipaat rauhaan kaupungin vilinältä, suuntaa Lanaille, jossa ei ole ainuttakaan liikennevaloa. Jos haluat kokea maailman parhaiksi kehutut hiekkarannat ja nähdä ryhävalaita talvikuukausina, mene Mauille. Matkaoppaissa Oahua suositellaan ensikertalaisille, koska sieltä löytyy vähän kaikkea. Kun tarjolla oli sopivat lennot Tokiosta Honoluluun, ei asiaa tarvinnut kauan miettiä.

Saarten välillä ei kuulemma ole säännöllistä lauttaliikennettä. Jos haluaa hyppiä saarelta toiselle, on turvauduttava helikopterin tai pienlentokoneen kyytiin. 

Waikiki Beach ja Diamond Head -tulivuori, jonka kraateri näyttäytyy kaikessa komeudessaan ilmasta käsin: 

Havaijin osavaltio linkittyy Japaniin monellakin tavalla, niin historian kun nykypäivän kautta. Metafora "Havaiji on japanilaisten Kanaria" osuu melkein kuin nyrkki silmään. Saarilla lomailevista turisteista ylivoimaisesti suurin osa tulee Japanista. Suora lento Tokiosta Honoluluun kestää reilu 7 tuntia (lento ei kyllä voikaan olla mitään muuta kuin suora, sillä näiden kaupunkien välillä ei maata näy). Kaupoissa ja ravintoloissa saa palvelua sekä englanniksi että japaniksi. Skandinaaveja ei sitten Oahulla paljon näkynytkään.     

En tiedä, voiko surffilaudan päällä pysyttelyä vielä sanoa surffaukseksi, mutta ainakin uskaltauduin kokeilemaan. Selvisin koitoksesta ja yhden itseäni korkeamman vaahtopään hyökkäyksestä parilla mustelmalla. Tämä Suomen vesillä melko uhanalainen laji vaatii hyvää tasapainoa, ketteryyttä, oikeaa ajoitusta, heittäytymistä ja ehkä vähän hulluuttakin. Pieni kipinähän tästä jäi...
Surffauksen ehdoton kuningas ja uinnin olympiamitalisti on Duke Kahanamoku, jonka patsaan käy päivittäin ikuistamassa aika moni turisti. Minä myös.  

Paikallisoppaamme kertoi nuorempana käyneensä samaa koulua erään Barry Obaman kanssa. Ajoimme samaisen high schoolin ohi matkalla sademetsään. "When you are young, you want to fit in." - Myöhemmin tuo koulukaveri alkoi käyttää oikeaa nimeään Barack.

Seuraavassa kuvaoksennuksessa (anteeksi mielikuvasta) seikkaillaan sademetsässä ja Pearl Harborissa.