Lauantaina tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus päästä pellolle. Miyagin yliopistolla on yhteistyökumppaninaan eräs maatila, jolle viedään vuosittain ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tutustumaan riisin viljelyyn. Mekin pääsimme yliopiston vaihtohenkilökuntana mukaan ihan tositoimiin, kokeilemaan riisin istutusta.
Japaninkielisten toimintaohjeiden jälkeen vedettiin kumisaappaat jalkaan ja otettiin syli täyteen valmiiksi idätettyjä riisintaimia. Toinen vaihtoehto oli ottaa kengät pois ja antaa puoleen sääreen ulottuvan muta-vesi-seoksen helliä ihoa, vesikirppujen kutitellessa sääriä. Itse sain kolme kokoa liian suuret kumisaappaat ja pienen testin jälkeen totesin, että jos upotan molemmat jalkani peltoon, pääsen kyllä etenemään, mutta ilman saappaita, jotka jäävät tiukasti kiinni mutaan. Ratkaisin ongelman keikkumalla pellon pengermällä ja tekemällä muutamaa reunimmaista riisiriviä.
Yhden suurehkon palstan kokoisesta urakasta suoriuduttiin parissa tunnissa. Työtä helpotti tietysti se, että istuttajia oli useampia. Yleensä riisitiloilla on myös koneet, joilla istutus sujuu hieman joutuisammin. Voin vain kuvitella, kuinka iso työ olisi, jos sen tekisi kokonaan käsin - ja yksin.
Kun homma alkoi olla hanskassa, yksi seurueen jäsenistä alkoi huutaa japaniksi jotain, joka kuulosti
ebiltä. Aika pian tajusin, että kyseessä ei voi mitenkään olla katkarapu, joten toinen vaihtoehto oli
hebi, joka tarkoittaa japaniksi käärmettä. Sellainen lymyili pellon reunassa, kaivon juurella. Olin tyytyväinen, että hebi-löydöstä ei tehty
ennen riisin istutusta.
Päivän päätteeksi työn sankareita ravittiin grilliherkuilla. Kanavartaiden, naudanlihan ja grillattujen kasvisten lisäksi tarjolla oli riisistä tehtyjä
onigirejä. Iskin syömäpuikkoni myös hieman mustekalalta näyttävään ruokalajiin. Sain siinä samalla kuulla, että syön juuri grillattua
mahalaukkua. Kerrankos sitä. Päätin silti ajatella syöväni mustekalaa.
Nämä työteliäät herrat pitivät huolta vieraista
Riisin istutuksesta korjuuseen kuluu aikaa noin puoli vuotta. Sato korjataan lokakuussa, minkä jälkeen vietetään
inekaria eli sadonkorjuujuhlaa. Myös viime syksynä pääsimme tekemään töitä riisimme eteen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti