Työkuvioita

Vaikka vuoden saisi Japanissa kulumaan myös matkustelemalla, om pappa betalade, ja idän ihmeisiin tutustumalla, elämä täällä on kuitenkin suurimmaksi osaksi sitä mitä Suomessakin, työntekoa. Arjen tukikohtana toimii Sendai-Finland Wellbeing Center ja työnantajan sieltä vuokraama huone, joka on tunnelmaltaan kovin suomalainen, sinivalkoisine sävyineen ja koivukalusteineen. Käytävän toisella puolella pitää majaansa Japan Nordic Fitness Association (JNFA), jonka intohimona on, uskokaa tai älkää, sauvakävely.

SFWBC on Suomen ja Japanin välistä yhteistyötä hyvinvointiteknologia-alalla vauhdittava keskus, jota vuosituhannen alussa olivat perustamassa niin Tekes, Finpro, silloinen Stakes (nykyinen THL) kuin muutama muukin taho. Keskuksella käy välillä kääntymässä suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen väkeä, tutustumassa keskuksen toimintaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kun keskus sai huhtikuussa uuden johtajan Suomesta, vedettiin salkoon kaksi lippua, puna- ja sinivalkoiset. 

 

Toisinaan arkiaamuisin otetaan nokka kohti Miyagin yliopistoa, joka toimii varsinaisena isäntänä ja jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Ei kuitenkaan yhteistyötä vain sen takia, että olisi pakko kansainvälistyä. Välillä pitääkin pohtia, millainen yhteistyö olisi oikeasti järkevää. Loppukesästä kuusi Miyagin opiskelijaa pääsee Suomeen muutaman viikon opiskelijavaihtoon. Halukkaita tosin olisi monin verroin enemmän. Lähes jokainen heistä tuntee muumit, Marimekon ja Iittalan.

Kuvia yliopiston Taiwa-kampukselta, jossa luonto on lähellä: